Hääpuvusta

Heips!

Nyt on joulut juhlittu niin voi taas ajatella häitä!

Tänään ajattelin selittää teille mun hääpuvusta.

Haaveissani lapsena oli A-linjainen prinsessamekko hääpäivänäni. Nyt aikuisena morsiamena halusin edelleen A-linjaisen mekon, mutta vähän lyhyemmällä helmalla.

Mä olen 152 senttiä pitkä ja suurimpaan osaan kokeilemistani mekoista mä aina vaan hukun. Mulle ei sovi pitkähelmaiset mekot.

Mulle on myös tärkeätä olkaimet ja kaula-aukon siveellisyys. En tarkoita että sen pitäisi olla poolo, mutta itse en halua sieltä näkyvän mitään tarpeetonta. Oma rintamukseni pysyköön siis piilossa. Ja olkaimet on muutenkin mukavammat kuin olkaimeton. Hihat olisi kyllä ihanat myös!

Alkuvuodesta mun sisko-kaaso varas meille hääpukusovituksen yhteen pukuliikkeeseen, mulle yllätyksenä. Aluksi jännitin liikkeeseen menoa kovasti ja siskon täytyi melkein työntää minut ovesta sisään. Heti kun astuin ovesta näin rivejä toisensa jälkeen upeita pukuja ja mulle tuli heti parempi olo. Se oli ihanaa! Tunsin itseni prinsessaksi!

Pyysin myyjää tuomaan valkoisia, lyhyt helmaisit pitsimekkoja, missä ehkä olisi hihat.

Tämmöisiä sain päälleni. Tässä minä:

Tämä oli ensinmäinen mitä kokeilin, enkä meinannut pysyä aloillani että sisko saisi hyvän kuvan. Tämä puku oli muuten aivan ihana, mutta väri oli mielestäni väärä.

Tässä mulla on päällä kevyesti laskeutuva olkaimeton mekko, missä on päällä kaunis pitsibilero, missä on napit selässä. Tässä kuvassa seison tuolilla, mutta silti helmaa pursuaa joka paikkaan! Tottakai sitä saisi lyhyennettyä, mutta tämmöinen malli ei vain ole minun mieleen.

Tämä oli suosikkini kaikista kokeilemistani puvuista. Kokeilin siis montaa eri pukua, mutta näytän teille niistä vain nämä muutamat. Tässä mekossa oli ihanat pitsihihat ja pitsihelma, mikä edestä ylettyi polviin ja takaa pohkeen puoleen väliin. Ihana!!

Siskon kanssa oli ihanaa käydä sovittamassa pukuja ja haaveilemassa ja olla yhdessä. Tuo pukuliike oli Turun Sydänkäpy ja siellä oli aivan ihanaa palvelua! Minä ujona viihdyin siellä oikein hyvin!

Sen jälkeen etsin pukuja netistä. Pinterestistä löytyi ihania ideoita, hääkirpputoreja on monenlaisia ja kokoisia. Yhden kerran kävinkin sovittamassa yhtä mekkoa erään facebook kirpputorin jäsenen kotona.

Se oli aivan ihana mekko, mutta mulle aivan liian suuri. Pitsisiä olkaimia on aivan liian vaikeata muokata mulle sopivaksi, joten se mekko jäi sinne. Harmi!

Mulle ei ole erityisen tärkeää mistä mekko ostettaisiin, tai olisiko se uusi vai käytetty. Mulle olisi tärkeintä mun tiukat kriteerit ja budjetti. Budjetissa taisi mekolle olla tilaa 150 euroa. Eli aivan mahtipontisen upeaa mekkoa en itselleni tulisi ostamaan.

Pitkien selailuiden ja kuukausien jälkeen näin zalandolla tämän mekon

Ja se kolahti mulle heti. Aivan mielettömän kaunis, muta yksinkertainen puku! Kaksi viikkoa pähkäilin ja mietin uskallanko ostaa ja sitten vihdoin ostin! Ostin tämän mekon kahdessa eri koossa ja jäin kuumeisesti odottamaan paketin saapumista.

Kun paketti saapui viikkoa myöhemmin, en meinannut uskaltaa avata sitä. En niin erityisemmin pidä ulkonäöstäni, joten pelkäsin peilissäni olevaa mörköä.

Sitten rohkaistuin ja vedin mekon päälleni ja kurkistin peilistä.

En nyt sanoisi että olisin liikuttunut kyyneliin asti, mutta minut valtasi aivan ihana tunne. "Tämä se on!" Minä hihkuin makuuhuoneen oven takaa miehelleni olohuoneeseen. "Mulla on nyt mun hääpuku päällä!!"

Puku on juuri sellainen kun halusinkin! Siinä on olkaimet, kaunis high-low helma, pitsiä ja ihana selkämys! Tietenkin puku ei ole aivan oikein kokoinen minulle, mutta tunnen ompelijan joka lupasi auttaa mekon korjauksissa. 

Tässä nyt sitten kuvia mekosta päälläni! Valitan huonoja kuvia, makuuhuoneen peili on vähän liian kapea.

Tadaaaa!

Tässä näkee kuinka helma pitenee taaksepäin ja kuinka kapealta mä näytän!

Oikeastihan sitten hääpäivänä mulla ei ole tuommoisia liivejä mekon alla, mutta kuvia ottaessani sattui ne siellä alla olemaan :D

Tämmöistä kangasta se on kokonaan.

Se on ihana ihana ihana!! Näytän mielestäni oikein kauniilta siinä!

Palautin siis toisen koon takaisin zalandoon ja sain siitä puvusta rahani takaisin. Nyt oikea mekkoni on pukupussissaan meidän vaatehuoneessa roikkumassa. J ei ole sitä vielä nähnyt! 

Mun hääpukuni maksoi siis 72 euroa.

Mä olen todella onnellinen että löysin pukuni suhteellisen helposti. Se on aivan täydellisen ihana, en malta odottaa neljää kuukautta että saan sen päälleni ja J näkee sen myös. 

Tammikuussa olisi suunnitteilla tapaaminen sen mun ompelijakaverin kanssa ja yhdessä katsotaan miten puvusta saadaan mulle sopivan kokoinen.

Kuitenkin oon erittäin tyytyväinen että tuolla kaapissa se jo konkreettisesti roikkuu! 

Löysitkö sä pukusi helposti?

Ihanaa häähaaveilua!